31.1.2011

No niin, lauantaina Keni tuli 12 viikkoiseksi, ja tänään käytiin ottamassa eka rokotus mikä sujui oikein hyvin. Keni punnittiin samalla reissulla ja vaaka näytti 13 kg, iso mötkäle :)
Lääkäri totesi Kenin olevan hyvässä lihassa, ja purentakin oli hyvä sekä kivekset tunnettavissa, mutteivat vielä laskeutuneet.
Matka oli Kenille pelottava ja samalla jännittäväkin kokemus, olihan se ensimmäinen kerta, kun Keni matkusti metrolla ja bussilla vaikka melkein kaikki ihmiset Keniä ihailivat ja silittivätkin.

Ollaan tehty jo isompiakin lenkkejä ja yleensä, muttei aina June ja Keni ovat saaneet olla vapaana metsässä. Yhdellä reissulla tuli vastaan 7kk vanha bernhandilais pentu, ja siitäkös Keni riehaantui ja hyökkäsi toisen kaulaan kiinni ja yritti päihittää moisen "pedon" tuloksetta.

Paljon ollaan taas nähty muita koiria, ja niihin tutustuttu jopa koirapuistossakin.
Kaikenlaista tarttuu ulkona Kenin suuhun, ja niitä sitten saa olla aina ottamassa pois suusta, ettei pikkuisen vatsa mene sekaisin.

Junelle kuuluu hyvää, karva on mennyt jo paremmaksi ja alkanut kasvaa jo hiukan, ja viikko sitten June punnittiin ja painoi 27 kg. Kenin seura taasen on tehnyt Junesta täyden kakaran, mikä tarkoittaa sitä että June on alkanut leikkimään ja riehumaan entistä enemmän, ja eikä se tahdo enää käskyjäkään noudattaa. Ulkona hihnassa se vetää ja koittaa juosta, kun joka kerta olisi kivaa leikkiä hippaa tai kepin vetoa Kenin kanssa.
Kaiken kaikkiaan Kenin kanssa eläminen on piristänyt Junea paljon, vaikka pentu välillä koitteleekin emonsa hermoja koittamalla alistaa ja näykkimällä Junen tassuja, mutta vielä toistaiseksi June on se kuka määrää ja näyttää missä kaappi seisoo :)

17.1.2011

No niin kotona ollaan jälleen Japanin matkan jälkeen.
Koirat haettiin eilen äidiltäni kotiin, ja voi kuinka onnellisia ne olivatkaan kun ne meidät näkivät pitkästä aikaa.
Keni poikakin oli kasvanut hurjasti kahdessa viikossa, ja June kadottonut kiloja ja puolet karvastaan mikä oli odotettavissakin imetyksen loputtua.

Japani on ihmeellinen ja ihana maa, kaikkea kivaa tuli ostettua ja paljon ja ainoastaan muutama asia siellä on toisin kuin meillä, nimittäin eläinten pito.
Opittiin paljon koirien pidosta siellä, ja saatiin tutustua Kotaro nimiseen 2 vuotiaaseen Kai keniin japanilaisessa perheessä.

Sitten myöhemmin supermarketissa oli suureksi hämmästyksemme eläinkauppa...siis ihan ruokaosaston vieressä, ja siellä oli todella suloinen Kai kenin pentu, jolla ei varmaankaan ole minkäänlaisia papereita, ja siinä sitten ihailtiin ja ihmeteltiin sitä ja se antoi tassua lasin takaa, ja heilutti meille häntää iloisesti. Kova oli kiusaus ostaa se.

Takaisin tulo matkalla meillä oli junanvaihto Shibuyan asemalle, mikä oli kivaa, sillä suunnitelmiin kuului myös Hachikon patsaalla käynti :) ja niin sitten tuli sielläkin käytyä.

Ja asemalla oli myös kauniita mosaiikki taideteoksia Akitoista.

Tuli ikävä tuota kaunista ja ihanaa maata, mutta oli kivaa myös tulla kotiin koirien ja oman perheen luo.
Täällä nyt jatkuu Junella b-max kuuri ja öljy lisät ruokiin tukemaan kuntoutusta synnytyksen ja imetyksen tuomiin rasitteisiin.
Keni on rauhoittunut jonkin verran, ja sillekin annan öljyjä ihan muuten vaan, jottei ongelmia tulisi myöhemmin ihon kanssa kuten Junella.

Nyt toivotan oikein ihanaa uutta vuotta 2011 teille kaikille :)